Reviiri

Karvassa vara parempi.

Avainsana-arkisto: bordercollie

Hyviksen ensimmäinen nolla!


Sunnuntaina herätyskello soi 4:55 ja taas kerran mietin harrastamista ja sen järkevyyttä. Näistä mietteistä huolimatta kampesin itseni ylös keittiöön, jossa arkiritarini oli jo aamiaisella, valmiina ohjaamaan täyteen ahdetun perheautomme Mikkeliin kisapaikalle.

Kannatti nousta. Hyviksen kanssa haparoitiin ensimmäinen Martti Salosen rata. Varoin vähän liikaakin Hyviksen vireen nousua ja homma meni aivan pelleilyksi. Toisella radalla ohjasin varomatta ja johan toimi! Kisakirjaan tupsahti ensimmäinen merkintä ja voitettiin koko startti. Loppupäivän, aina Hipun startteihin asti, olin aivan liekeissä 😊
Video voittoradasta.

Hipun kanssa kamppailtiin taas juoksu-aan kanssa. Kannoin sen kainalossa roiskaisun jälkeen pois. Molemmilta agilityradoilta. Molemmilta. Ja pois lähdettiin mieli maassa. 

Käytiin heti sunnuntaina treenaamassa aata ja se toimi yhtä toistoa lukuunottamatta loistavasti. Arkiritarini on koittanut valaa minuun uskoa, että aa alkaa kyllä taas toimia myös kisoissa. Toivon kovasti että hän on oikeassa.

<3 Hyvis <3 tuli taloon :)

20140608-123113.jpg
Pieni (lue iso, mutta nuori) puuhanallemme saapui torstaina 🙂 Hyvis (Tronic Yin) on lievästi ilmaistuna hazardi houdini ja erittäin ehtiväinen. Toisaalta se onkin sitten maailman hyväntahtoisin pentunen ❤

Koska elo Hipun kanssa oli erityisesti ensimmäiset 2 vuotta todella haastavaa erilaisten pelkojen ja huonohermoisuuden vuoksi, olin suunnitellut Hyviksen pentuaikaa erittäin tarkasti. Siitä huolimatta olen saanut huomata, että kaikkea ei osaa ennakoida. Perjantaina Hyvistä purtiin :/ Purija irrotti vasta, kun nostin sen niskasta pois.

Puremasta jäi vatsan seudulle jälkiä, mutta enemmän olin (ja olen) huolissani jääkö tapahtuneesta pysyvä pelko. Illaksi saimme onneksi paikalle turvallisen koiran ja sen kanssa Hyvis oli tilanteeseen nähden hyvin reipas. Ainoastaan takaa-ajotilanteissa se vähän pelkäsi, joten käänsimme takaa-ajon roolit aina nopeasti toisin päin ja Hyvis pinkoi häntä pystyssä takaa-ajajana 🙂 Lauantaina nähtiin jo toinen turvallinen koira ja taas alkuvarovaisuuden jälkeen Hyvis oli reipas. Olen toiveikas, että jos saadaan noita hyviä kokemuksia nyt paljon niin pelkoa ei jäisi. Toivotaan.

Kuvittelin, että meidän erittäin hitaasti ja vain valikoiduille koirille lämpenevä Hippusemme tarvitsisi useita viikkoja aikaa pentuun totutteluun. Se tarvitsi kolme päivää 🙂 Eilen iltahepulin aikaan Hoot alkoivat ensin takaa-ajoleikkiin ja lopulta painimaan 🙂 Molemmat olivat huomattavan iloisia tapahtuneesta ja nujuaminen jatkui varhain aamulla. Taas Hippu yllätti positiivisesti

%d bloggaajaa tykkää tästä: